sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Jumala syntyi ihmiseksi...olohuoneeseen

Kertomus Jeesuksen syntymästä

Monien seurakuntien ja kotien joulupäiviin kuuluu jouluevankeliumin lukeminen. Kuulijat antautuvat Luukkaan toisen luvun tekstille ja he palaavat mielikuvituksessaan ajassa kaksituhatta vuotta taaksepäin. Heidän eteensä piirtyy kuva Mariasta aasin selässä ja Joosefista kävelemässä vierellä. Pastorin opetuksien avulla he muistavat, että matka Nasaretista Beetlehemiin on nimenomaan ylös Juudeaan, koska kaupunki sijaitsee kaksisataa metriä Nasaretia korkeammalla. Matka on siis rankka. Joosef on Daavidin sukua ja hän on palaamassa takaisin synnyinkaupunkiinsa. Perille päästyään Joosef joutuu kuitenkin tukalaan tilanteeseen. Verollepanokäsky on täyttänyt kaupungin ääriään myöten ja vapaina olevia majapaikkoja ei olekaan enää käytettävissä. Koska Maria on juuri synnyttämässä, Joosef joutuu turvautumaan varasuunnitelmaan. Hän vie hädissään Marian eläimille varattuun talliin ja siellä Jeesus-vauva itkee ensimmäisen itkunsa. Pian paimenet saapuvat katsomaan syntynyttä kuningasta ja hänet nähtyään he lähtevät iloisin mielin pois. The End.

Kuva: http://www.theblaze.com/wp-content/uploads/2012/12/nativity3-620x494.jpg


Tällaisella mielikuvitusmatkalla useat meistä ovat olleet ja tällaista kuvaa on näytelmien avulla esitetty koulujemme joulujuhlissa tuhansia kertoja. Mutta antaako se sittenkään totuudellista kuvaa siitä mitä todella tapahtui? Tällaista tulkintaa vastaan voidaan aluksi esittää kuusi huomiota.

(1) Vaikuttaa kummalliselta, että kukaan kyläläisistä ei avannut Joosefille oveaan. Joosef nimittäin palasi omaan kotikyläänsä ja Lähi-idässä historiallinen muisti on pitkä ja suku kotikylineen on erittäin tärkeä. Joosef olisi voinut yksinkertaisesti ilmoittaa: "Minä olen Joosef, Eelin poika, Mattanin pojanpoika ja Leevin pojanpojanpoika." Useimmat kylän ovista olisivat varmasti auenneet hänelle.

(2) Joosef oli kuninkaallista Daavidin sukua. Daavid oli niin kuuluisa, että paikalliset kutsuivat kaupunkia nimellä ”Daavidin kaupunki” (2:4). Joosef ei siis ollut kuka tahansa kulkuri. Kyläläiset olisivat varmasti majoittaneet tähän sukuun kuuluvan henkilön.

(3) Synnyttävälle naiselle annetaan kaikissa kulttuureissa erityistä huomiota. On täysin epäuskottavaa, että perhe, jonka mies oli kuninkaallista sukua, ja nainen, joka oli pian synnyttämässä, ei olisi saanut kyläläisiltä apua. Lähi-idässä vaikuttaa muutenkin hyvin vahva kunnia-häpeä -kulttuuri. Koko kylä olisi asettanut itsensä häpeälliseen tilanteeseen jos synnyttävälle naiselle ei olisi tarjottu suojaa.

(4) Jae 2:6 viittaa siihen, että Joosef ja Maria viipyivät kaupungissa vähintään muutamia päiviä ennen synnytyksen käynnistymistä. Tämän perusteella nykyinen tulkintamalli, jonka mukaan Jeesus syntyi samana yönä kun Joosef ja Maria saapuivat Beetlehemiin (ja siksi Joosefille ”kelpasi” pelkkä talli), ei pidä paikkansa. Joosefilla oli rutkasti aikaa tehdä tarvittavia järjestelyjä.

(5) Marian omat sukulaiset asuivat lähistöllä. Maria oli muutamia kuukausia aiemmin vieraillut Elisabetin ja Sakariaan luona Juudean vuoriseuduilla (2:39-45). Koska Beetlehem sijaitsi keskellä Juudeaa, matka Marian sukulaisten luo ei olisi ollut pitkä. Jos Joosef ei olisi löytänyt suojaa Beetlehemistä, hän olisi suunnannut Marian kanssa Elisabetin ja Sakariaan luokse.

(6) Jos paimenet olisivat löytäneet perheen haisevasta tallista, he olisivat suuttuneet kyläläisten välinpitämättömyydestä ja siirtäneet perheen omiin koteihinsa. Näin ei kuitenkaan tapahdu.

Nämä huomiot siis asettavat nykyisen kuvamme Jeesuksen syntymästä kyseenalaiseksi. Kaksi asiaa vaatii kuitenkin vielä vastauksen: missä oli seimi ja missä sijaitsi Joosefin ja Marian majapaikka?

Seimi

Länsimaalaisille lukijoille sana ”seimi” tuo mieleen navetan tai tallin. Lähi-idässä asiat eivät kuitenkaan mene näin. Rikkailla henkilöillä oli varaa rakentaa eläimille oma rakennus. Normaalien kyläläisten taloissa oli yleensä vain kaksi huonetta. Toinen huone oli olohuone, toinen huone toimi vierashuoneena. Vierashuone saattoi olla talon päässä, tai se saattoi olla talon katolla ”profeetan kammiona” kuten se oli ollut profeetta Elisalle (1. Kun. 17:19). Koko perhe asui, nukkui ja teki ruuat olohuoneessa. Huoneen ovenpuoleinen pääty oli kuitenkin joko muuta huonetta matalammalla tasolla tai sitten erotettu paksuilla hirsillä olohuoneesta. Tähän päätyyn tuotiin joka ilta perheen lehmä, aasi ja lampaat. Aamulla eläimet taas päästettiin ulos ja niiden ”talli” siivottiin. Tällaisia asuntoja on ollut Lähi-idässä olemassa jo aina Daavidin ajoista aina 1900-luvun puoliväliin saakka. Monet Raamatun kertomukset myös kuvaavat tällaista järjestelyä. 1. Sam. 28:ssa En-Dorin noita teke ruuan kuningas Saulille ja hakee vasikan nimenomaan talonsa sisältä. Lisäksi kertomus Jeftan kalliiksi käyneestä lupauksesta Tuomarien kirjan luvussa 11 selittyy sillä, että hän odotti jonkin eläimistä tulevan ulos talosta. Lisäksi Jeesus muistutti fariseuksia siitä, että jokainen heistä oli aamulla päästänyt eläimet ulos talostaan (Luuk. 13:10-17).



Alemman tason ovi toimii ihmisten ja eläinten sisäänkäyntinä. Kuvan soikiot kuvaavat seimiä, jotka oli kaivettu maahan olohuoneen alempaan päähän. Jos lehmä heräsi yöllä nälkäänsä, se sai popsia näistä seimistä. Seimi on voinut olla myös puusta rakennettu siirrettävä kehikko, josta mm. lampaat pääsivät syömään. Lattia viettää loivasti kohti eläinten tallia, jotta lika voidaan lakaista sen kautta helposti ulos. Niinpä seimi sijaitsi kodin olohuoneen matalammassa päädyssä joko maahan kaiverrettuna tai siirrettävänä puukehikkona.

Majapaikka

Jeesuksen syntymäpaikan oikean tulkinnan kannalta keskeiseksi asiaksi muodostuu jakeen 2:7 käännös. Mikä on tämä ”majapaikka”, kuten 92-käännös kääntää, tai majatalo, kuten 33- ja RK-käännökset kääntävät? Tämän jakeen perusteella on ajateltu, että kyläläiset käännyttivät Joosefin ja Marian pois, koska kaikki majapaikat olivat täynnä.

Majapaikaksi käännetty sana on kreikaksi katalyma. Sana ei yleensä tarkoita kaupallista majataloa. Laupias samarialainen -kertomuksessa samarialainen vie haavoittuneen miehen majataloon, kreikaksi pandokheion. Jos Luukas olisi halunnut tarkoittaa kaupallista majataloa, hän olisi valinnut jälkimmäisen sanan. Näin hän ei kuitenkaan tee. Sana katalyma tarkoittaa kirjaimellisesti yöpaikkaa. Kertomuksen eri osaset muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jos Luukas tarkoittaa sanalla vierashuonetta. Näin hän käyttää sanaa jakeissa 22:11-12

10. "Kun tulette kaupunkiin, teitä vastaan tulee vesiruukkua kantava mies. Seuratkaa häntä. Menkää siihen taloon, johon hän menee, 11. ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja kysyy sinulta, missä on huone (katalyma), jossa hän voi syödä pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa.' 12. Isäntä osoittaa teille yläkerrasta suuren huoneen, jossa on kaikki järjestettynä. Valmistakaa sinne ateria."

Tässä jaejaksossa sana tarkoittaa selvästi kodin vierashuonetta.

Nyt meillä on riittävästi tietoa palata ajassa uudelleen kaksituhatta vuotta taaksepäin. Joosef ja Maria ovat matkalla ylös Beetlehemiin. Saavuttuaan perille he huomaavat, että verollepano oli täyttänyt kaupungin ääriään myöten. Joosef kuitenkin tietää, että ovet avautuvat hänelle miltei missä tahansa, koska hän on Daavidin sukua ja syntyjään beetlehemiläinen. Hän myös tietää, että raskaana oleva nainen saa varmasti kylän naisten apua. Niinpä joku meille tuntemattomaksi jäänyt kyläläinen (todennäköisesti sukulainen) majoittaa Joosefin ja Marian. Koska talon vierashuone on jo täynnä, he pääsevät majoittumaan perheen olohuoneeseen. Kun Marian synnyttämisen aika lopulta tulee, Jeesus-lapsi syntyy ja hänet laitettaan olohuoneessa sijainneeseen seimeen. Jossain vaiheessa paimenet saapuvat enkeleiden opastamana paikalle ja he löytävät lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. Paimenet ymmärtävät, että perheellä on kaikki hyvin ja heitä on kohdeltu ansaitsemallaan tavalla. He poistuvat paikalta iloiten siitä, että Kristus on syntynyt!


Kirjallisuutta

Bailey, Kenneth, E. 2008. Jeesus Lähi-idän asukkaan silmin. Suom. Anne Leu. Kauniainen: PerusSanoma.
- Kuva otettu kirjan sivulta 32. 

2 kommenttia:

  1. Millä perusteilla sanot että "seimi" (φάτνη) sijaitsi ihmisten asumispaikassa, eikä juuri eläimille tarkoitetussa? Nähdäkseni kirjoittaja juuri tekee jaoittelun ihmisille tarkoitettavasta paikasta "majatalo" (κατάλυμα) ja eläimille tarkoitetusta paikasta/astiasta?
    Yst. terv.
    Mikko Sivonen

    VastaaPoista
  2. Janne,

    Sinällään mielenkiintoista pohdintaa, mutta tuntuu että ei tee oikeutta kirjoittajan tarkoitusperälle. Nähdäkseni mikään kuudesta alkuolettamuksestai ei nouse itse tekstistä:

    Esim:
    - Sanot "Jae 2:6 viittaa siihen, että Joosef ja Maria viipyivät kaupungissa vähintään muutamia päiviä ennen synnytyksen käynnistymistä. Tämän perusteella nykyinen tulkintamalli, jonka mukaan Jeesus syntyi samana yönä kun Joosef ja Maria saapuivat Beetlehemiin (ja siksi Joosefille ”kelpasi” pelkkä talli), ei pidä paikkansa. Joosefilla oli rutkasti aikaa tehdä tarvittavia järjestelyjä."

    Todellako? Teksti sanoo: "päivät tulivat täyteen Marialle synnyttää." Jotenkin tulee sellainen ymmärrys tekstistä, että nimenomaan supistukset alkoivat. Ja jokainen mies, joka on ollut noita kokemassa, valmisteluille tai aasimatkoille ei välttämättä ole siinä vaiheessa hirveesti aikaa tai halukkuutta:)

    - Teksti ei anna kuvaa lukijalle, että Joosefia ja Mariaa kohdellaan erityisen hyvin. Joosef oli kihloissa, ei naimisissa, ja voisi enemmänkin olla oletettavaa, että tämä saattaisi olla syynä ettei heitä kohdeltu hyvin. He nimenomaan synnyttävät eläinten "olohuoneessa."

    Yst. terv.
    Mikko

    VastaaPoista