sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Parisuhde vai pari suhdetta

Lueskelin tässä eräänä päivänä tarinaa amerikan ihmemaasta. Osassa eteläisiä osavaltioita on vastavoimana yhden yön jutuille ja on-off-suhteille noussut romantisoidun menneisyyden ihannointi ja termi "courtship". Ajatuksena on, että kaikki nuorten rakastavaisten kanssakäyminen on valvottua, jo ennen suhteen aloittamista kysytään lupa tytön vanhemmilta, kirjeet luetaan, pysytään ainakin metrin päässä, ja niin edelleen. Ajatuksena kaunis, mutta käytännössä ei oikein toimiva - suuri osa kirjoittajan menetelmää noudattavista tuttavista oli edelleen sinkkuja.

Ongelmaksi muodostuu paitsi nykyisessä kulttuurissa erikoinen, äärimmäinen valvonta, myös vaadittava sitoumisen taso. Nuoren, elämäänsä vasta aloittelevan, on vaikea tehdä päätöstä siitä, että haluaa pyrkiä avioliittoon tämän hädin tuskin tuntemansa henkilön kanssa, kuten "courtship" vaatisi. Hyvin harvalla nuorella on rohkeutta mennä ihastuksensa isän luoksa ja kysyä lupaa tavoitella tyttären kättä - varsinkin, kun toisen kanssa on hädin tuskin jutellut! Liian suuria päätöksiä eteen liian nopeasti, ilman mahdollisuutta tutustua toiseen. Mutta kirjoittajan isoäidillä oli asiaan mielipide.

Isoäiti totesi, että heidän aikanaan kiellettiin menemästä treffeille kahdesti saman henkilön kanssa peräkkäin. Ajatuksena oli, että hampurilaisen äärellä rupattelu on erinomainen tapa tutustua toiseen, mutta koska kummankin tiedossa on, että tämä ei vielä tarkoita mitään sitoutumista, draama vähenee ja itsensä hillitseminen helpottuu - kumpikin kun olisi seuraavalla viikolla hampurilaisella jonkun muun kanssa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut parisuhdetta, päinvastoin. Parisuhteelle oli oma terminsä - "Going steady". Tämän vaiheen sattoi aloittaa vasta myöhemmin, kun oli jo turvallisesti tutustunut useampaan vastakkaisen sukupuolen edustajaan - oppinut, kenestä oikeasti tykkää ja mitä ominaisuuksia arvostaa. Tällöin oli paljon todennäköisempaa päätyä hyvään parisuhteeseen, koska poika- tai tyttöystävä ei ollut ensimmäinen ihastus, hormonien pauhun vallassa valittu, vaan ainakin hieman paremmin informoitu valinta. Elämän suuret päätökset kannattaa tehdä päällä, ei alapäälllä.

Olen pohdinnan jälkeen todennut tämän olevan hyvä asia. Ei ole haittaa tutustua useampaan ihmiseen - ja itseensä - ennen kuin ryhtyy seurustelemaan. Kyse ei ole sitoutumisen tai parisuhteen arvon vähättelemisestä, vaan päinvastoin - toiseen sukupuoleen tutustumista ilman, että tutustumisen välineeksi täytyy ottaa on-off-parisuhteet. Tutustukaa ihan rauhassa ihmisiin, useampaan kuin yhteen, ennen kuin hyppäätte parisuhteen syövereihin. Antakaa hampurilaisten auttaa suhdettanne! :)

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Töpseli seinään: Get wired to the highest power


Kun olin vaihto-oppilaana Kanadassa muutama vuosi sitten, isäntäperheeni nuorimman lapsen suosikkibändi oli hengellistä musiikkia soittava Newsboys, ja sitähän me sitten tietenkin kuunneltiin kotona ja automatkoilla. (Ihan hyvä poppoo, ei siinä mitään, mutta liika on liikaa.) 

Yksi heidän biiseistään jäi erityisesti mieleen. When the Boys Light Up –laulussa sanotaan nimittäin näin: ”You ain’t never gonna feel the force if you don’t connect to a power source”. Voimavirtaa on siis mahdoton tuntea jos ei kytkeydy voiman lähteeseen. Jos oikein vapaasti saan käännellä, niin lausahdus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lamppu ei pala jos ei töpseli ole seinässä. (Jätämme nyt huomiotta paristoilla toimivat lamput.)

Jäin tuumimaan tuota silloin, ja olen tuuminut sitä myös jokusen kerran tässä vuosien varrella. Sanomahan sikäli on sangen yksinkertainen, mutta silti unohtuu helposti jokapäiväisessä elämässä. Itse ainakin mielelläni jupisen hengellisen elämäni tylsyyttä, silloin kun se sitä on, ja olen suhteellisen varma, ettei vika ole ainakaan tässä päässä. Töpseli on taatusti seinässä mutta lamppu ei siltikään pala. Minussahan ei ole vikaa. Eihän?


Lähde: http://www.123rf.com/photo_26034372_a-single-light-bulb-glowing-among-broken-bulbs-on-a-black-background.html
Toisinaan sitä ajautuu keskustelemaan hengellisistä asioista ei-uskovien ystävien kanssa. Monet heistä sanovat, että Jumalaanhan voisi vaikka uskoakin, jos Hän joskus välittäisi näyttäytyä tai osoittaa voimansa jollain tavalla. Ymmärrän lausahduksen täysin (ja ajattelen itsekin joskus niin). Kuitenkin toisinaan tulee mieleen, että ei suhde Taivaan Isään ehkä kuitenkaan voi olla noin yksipuolinen, että voihan olla että jotain täytyy tehdä itsekin. Ja kyllä Jumalaa saa haastaa. Jos lukija siellä nyt  mietit, että noinkohan on Jumalaa olemassa ollenkaan vai onko Hän ehkä kuitenkin satuolento, niin kokeile. Mutta anna Jumalalle kuitenkin mahdollisuus.

Myönnän, että on aikoja kun en itse viitsi tehdä yhtään mitään uskonelämäni eteen, ja noina aikoina se on tuntunut eniten kuivakkaalta. Ja taas aikoina, kun on itse halunnut oppia enemmän Jumalasta tai viettää aikaa Jumalan hyvyyttä fiilistellen, on Hänen tekonsa, voimansa ja läsnäolonsa näkynyt elämässäni kaikista selvimmin. Voisiko siis olla niin, että se töpseli on usein ihan itse tuikattava seinään? Kun vinkkaamme yläkertaan että yhteys on auki, niin Isällä on varmasti aikaa, kiinnostusta, rakkautta ja lämpöä jota jakaa. 

perjantai 8. toukokuuta 2015

Unelmista totta

lähde: http://saddlebackpics.smugmug.com/Events-and-Exhibitions/Saddleback-Poster-Art/i-vC789Ht
Jokainen meistä unelmoi joskus. Toiset unelmoivat enemmän, toiset jo liikaakin. Toiset vaikenevat visusti unelmistaan, toiset ryntäävät niitä kohti ja joku päivä saavuttavat ne. Unelmat auttavat pääsemään irti arjesta, mutta joskus ne vaivaavat niin, ettei pysty keskittymään muuhun.

On vaikea selittää, miksi joku haaveilee pienestä pojasta asti olevansa isona koripallotähti, toinen hevoskuiskaaja ja joku lähetyssaarnaaja. Sitten heistä tulee kuitenkin jotain muuta, kuin mitä he olivat unelmoineet. Sitten on niitä, jotka eivät tiedä mitä haluavat, mutta heistä tulee monien idoleita.

Minä haluaisin olla evankelista, enkä häpeä sitä. Uskoontulostani asti olen halunnut tavalla tai toisella kertoa ihmisille Jeesuksesta ja voittaa sieluja Kristukselle. Näin on saanut tapahtuakin ja olen löytänyt itseni ihmeellisellä tavalla tilanteista, joissa olen saanut kertoa Jeesuksesta. Niissä hetkissä tuntuu siltä, että teen jotakin, jolla on merkitystä. Jotakin, jota todella koko sydämestäni haluan. Ne ovat hetkiä jolloin elän unelmaani. Jollekin toiselle tämä sama kokemus voi olla hetki, jolloin saa leipoa kakkua, kirjoittaa kirjaa tai julkaista ensimmäisen levyn.

Sitten on niitä hetkiä, jolloin teen asioita, joista en tiedä, onko niissä mitään järkeä. Tuntuu siltä kuin hukkaisi aikaansa, vaikka tekisikin todellisuudessa jotain oikeasti tärkeää. Samaan aikaan kun hukkaa aikaansa tehdessä jotain, mistä itse ei voi nauttia, haaveilee unelmiensa täyttymyksestä.

Varmasti kaikilla meistä on tällaisia hetkiä. Sinullakin, joka luet tätä. Haaveiletko pääseväsi opiskelemaan oikeustiedettä? Sinne on varmasti vaikea päästä, ennen kuin on hakenut sinne, lukenut pääsykokeisiin ja valmistautunut siihen kaikin tavoin. Haluatko osata puhua espanjan kieltä? Se on mahdotonta ennen kuin hakeudut kurssille tai jollakin muulla tavoin alat opiskella kieltä. Unelman toteutuminen vaatii joskus kovaa työtä. Toisilla unelmien toteutuminen tuntuu tapahtuvan itsestään. Paikallaan pysyvää autoa on mahdotonta ohjata.

Onko sinulla Jumalan antama unelma? Koetko kutsua lähetystyöhön? Haluatko palvella Jumalaa jollakin erityisellä tavalla? Anna Jumalan johdattaa elämääsi! Jumalalle kaikki on mahdollista. Siis ihan kaikki. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että Jumala antaa sinulle tehtävän, jota ei ole sinulle tarkoitettu. Jumala on varmasti antanut elämällesi tarkoituksen, jota kohti hän haluaa sinua kuljettaa. Ehkä saatat tietää, mikä se on, mutta ajattelet, että olet huono. Ajattelet, että olet liian nuori, köyhä, ujo, laiska, pieni tai jollakin muulla tavalla kyvytön kulkemaan kohti unelmaasi ja tyydyt silloin johonkin, mihin sinua ei ole tarkoitettu.

Älä anna toisten ihmisten uskomusten tai mielipiteiden lannistaa itseäsi. Jumala uskoo sinuun. Jumala tietää mihin pystyt, sillä hän on antanut taitosi sinulle. Älä hukkaa nuoruuttasi tai elämääsi siihen, että teet jotain, josta koet että sillä ei ole merkitystä. Silloin kun kuljet Jumalan johdatuksessa, jollakin ihmeellisellä tavalla koet itsesi maailman onnellisimmaksi ihmiseksi. Varmasti joku toinen ei ollenkaan kadehdi sinun asemaasi, mutta se ei ole sinun ilostasi pois. Älä siis ollenkaan katso tämän maailman mahdollisuuksiin, vaan katso Jumalaan. Jumala voi tehdä unelmistasi totta.


lähde: www.liveitoutblog.com