Tässä eräänä päivänä Pekka meni puuteroimaan nenäänsä, ja oi mikä helpotus olikaan jälleen vapautua taakoistaan ja puhdistua sisäisesti. Mutta kun tuli aika ajaa kaikki saasta ulos talosta, hän kohtasi ongelman - putket kilisivät ja kolisivat kuin kirkon kellot, mutta pyörre ei nielaissut posliini-istuimen sisältöä. Putket olivat tukossa.
Siitä seurasikin seuraava ongelma - niin keltaiset sivut, numeropalvelu kuin putkimiesten ammattiliittokaan eivät olleet selvillä putkimiesten pätevyydestä. Mistä Pekka tähän hätään löytäisi pätevän putkimiehen? Eikä kyse ollut edes siitä, osasiko putkimies tiivistää liitokset pitäviksi tai pitää puhtaan ja käytetyn veden erillään - ei, paljon tärkeämpää oli löytää uskovainen, Jumalaa pelkäävä putkimies!
Jos Pekka vain tilaisi halvimman, ties mikä baalinpalvoja sieltä tulisi - varmaan käyttäisi epäjumalalleen pyhitettyä kupariputkea, kumartelisi liiteriä päin ja asentelisi putkensa epäpyhän ikoninsa muotoon! Ja vaikka kävisikin niin, että putkimies olisi ateisti, Pekka ajatteli kauhun värähdyksen kulkiessa hänen selkärankansa lävitse, ei sekään paljon auttaisi! Jos putkimies ei kuuntelisi Herran johtadusta, miten hän osaisi asentaa putket oikein ja Korkeimman tahdon mukaan? Ei kai ihminen saa sooloilla, ja päättää omassa voimassaan mistä hanasta tulee kylmää ja mistä kuumaa vettä?
Sitten Pekalla välähti. Hän soitti pastorilleen, joka suositteli erästä Eeverttiä, hurskasta ja raamatun tuntevaa miestä jonka iso-isän kaima oli ollut putkimies. Hänellä oli meriitit kohdallaan! Ja niin Eevertti tuli, aseinaan putkitongit, "Putkitöitä Paavalin tapaan"-kirja ja oikea henki! Ja hyvä olikin, että oikea mies saapui - putkissa oli varmasti jokin kirous, varmastikkin edellisen putkimiehen asettama, kun eivät tahtoneet antaa periksi - niin kovaa piti vääntää ja niin pitkä ja harras oli vaadittu polvirukous!
Auringon painuessa mailleen Pekka vielä siivosi jääkaappiaan, kaataen vanhat, äitinsä vuosia sitten tekemät viinimarjamehutiivisteet pois. Vielä viimeiseksi ennen nukkumaan menoaan hän päätti huutoa päivän pölyt harteiltaan, ja katso, ihme todisti hänen valinneen oikean putkimiehen! Vesi, joka normaalisti oli ihanan, joskin myös tavanomaisen, kirkasta oli muuttunut punaiseksi viiniksi! Pekka hymyili hartaana, ja painoi päänsä rukoukseen:
"Kiitos, että olet antanut minulle viisauden - valitse aina töihin uskovainen!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti